Pelityyppi: 3D-räiskintä- ja toimintapelit
Julkaisija/kehittäjä: Microsoft / Bungie
Kotisivut: http://www.xbox.com/fi-fi/games/h/halo3
Laitteistovaatimukset: Xbox 360
Testattu: Xbox 360
Arvosteluversio: Lehdistöversio
Muut alustat: -

Klikkaa ja tarkista tämän pelin hinta Vertaa.fi:ssä!

Halosta on muodostunut ilmiö, joka on jo suurempi kuin sarjan pelit itse. Trilogian kolmannen pelin julkaisu on kasvanut tapahtumaksi, joka on liioittelematta merkittävin länsimaalainen pelijulkaisu koskaan. Pelin nimi tunnetaan jo pelaavan yleisön ulkopuolellakin, kiitos Microsoftin massiivisen mainoskampanjana, etenkin Yhdysvalloissa. Fanit voivat muun muassa juoda pelin omaa Game Fuel -juomaa ja syödä Halo 3 -aterioita Burger King -ravintoloissa. Ei pidä myöskään unohtaa nerokasta Believe-mainoskampanjaa, jonka yhdessä mainoksessa vanha sotaveteraani muistelee "ihmiskunnan museossa" kyynel silmässä kuinka Master Chief antoi heille aikoinaan uskoa voittoon.

Mutta kuinka on itse pelin suhteen? Jääkö se tämän huikean hehkutuksen varjoon, vai pelastaako Master Chief sittenkin maailman ja lunastaa kaikki odotukset?

Yhteispeli onnistuu nyt jopa neljän pelaajan kesken. Vai yksi voi silti olla Master Chief, loput pelaavat Arbiterilla ja kahdelle eliitillä.

Halo 3:n arvostelun voisi helposti kiteyttää sanoilla: suurempi, komeampi, hiotumpi, Halo. Se on täsmälleen sitä, mitä sarjan fanit ovat odottaneet ja toivoneet. Peli jatkuu suoraan siitä mihin kakkososa jäi: Master Chief räsähtää keskelle viidakkoa maapallolle, jonne Totuuden profeetan johtamat avaruusmuukalaiset hyökkäävät. Mitä muukalaiset etsivät maapallolta? Tuhoutuuko ihmiskunta? Missä on Cortana? Minne jäivät Flood ja Gravemind? Pelastuuko maapallo? Kenen kasvot Master Chiefillä on kypäränsä alla? Saadaanko näihin kysymyksiin vastauksia vai ei?

Edellistä peliä, eli Xboxin Halo 2:ta ei voi pelillisesti haukkua, mutta sen juoni, tarinankerronta ja etenkin lopetus jättivät monet pelaajat kylmäksi. Epätasaisesti edennyt tarina ei noussut pelattavuuden tasolle. Tällaista ongelmaa ei Halo 3:ssa ole. Pelisarjan luonut Bungie onkin ilmoittanut keskittyneensä suurimmaksi osaksi yksinpelin hiomiseen ja se näkyy. Tarina etenee tasaisesti ja hyvin jäsenneltynä kohti loppuratkaisua, joka päättää pelitrilogian tyylikkäästi ja jopa yllättävän henkilökohtaisesti.

Vain kakkososassa pelihahmona ollut Arbiter-muukalainen jää hieman varjoon. Hänet on selkeästi jätetty sivuhahmoksi Master Chiefin ollessa tällä kertaa parrasvaloissa. Arbiter toimii myös yhteispelissä toisena pelihahmona.

Etenkin alun viidakkokenttä ja pelihahmot ovat komeaa katsottavaa. Ihmisten kasvot tosin ovat vieläkin melko kankeita.

Jo ensimmäinen Halo oli jo lähes täydellinen 3d-konsoliräiskintä, joka ei edes yrittänyt olla mitään muuta. Se lieneekin syynä pelisarjan menestykseen ja laatuun. Keskittymällä tarjoamaan pelaajille vain parasta 3d-räiskintää tekijät ovat voineet hioa pelattavuutta lähes täydellisyyteen saakka.

Halon peruskaava on aina ollut erilaisia pirullisen älykkäästi toimivia muukalaisvihollisia vastaan taisteleminen. Jokainen kohtaaminen on aina oma pienoistaistelunsa, josta voitokkaana selviäminen antaa aina tyydyttävän onnistumisen tunteen.

Halo-veteraanit ovatkin kolmososan parissa heti kuin kotonaan. Kaikki toimii juuri niin kuin ennenkin, mutta jopa entistä hiotumpana. Asevalikoimaan on tullut uutuuksia ja vanhat suosikit ovat kokeneet pieniä muutoksia. Bruteshotit ovat nyt tehokkaampia kuin ennen ja ykkösosan vanha kunnon taistelukivääri tekee paluun. Uusiin aseisiin kuuluvat muun muassa Spiker-naulapyssy, rumaa jälkeä lähitaistelussa tekevä Gravity Hammer, komeannäköinen liekinheitin sekä moninpelissä taatusti suosittu Spartan Laser. Se tuhoaa mitä tahansa yhdellä osumalla, mutta on kömpelö ja todella hidas käyttää.

Uusiin leluihin kuuluu muun muassa kuplamainen suojakenttä, jonka sisälle voi palata lataamaan kilpiään. Kannattaa kuitenkin varoa sen sisälle puskevia vihollisia.

Master Chief saa käyttöönsä myös uusia kertokäyttöisiä apuvälineitä, joita voi kantaa vain yhtä kerrallaan. Näihin kuuluvat muun muassa kuplamaiset suojakilvet, kaikkien suojakenttien energiat imevä pommi sekä hissisäde, joka linkoaa siihen astuvat - tai ajavat - ilmaan. Yksinpelissä näille leluille ei niin paljoa käyttöä löydy, mutta moninpelaajat taatusti ihastuvat niiden mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Yksinpelin munakkain uutuus on kuitenkin mahdollisuus repiä konekivääreitä, plasmatykkejä ja raketinheittimiä irti alustoiltaan. Ne antavat pelaajalle hetkeksi huikeasti lisää tulivoimaa, mutta myös hidastavat liikkumista.

Vastustajatkin pistävät nyt entistä paremmaksi, etenkin Covenantin joukkojen johtoon nousseet Brute-muukalaiset. Nyt niiden panssaripuvut pitää ampua kirjaimellisesti päältä ennen kuin ne suostuvat putoamaan. Ilkeimpiä versioita ovat rakettirepuilla varustetut Brutet, jotka osaavat todella aiheuttaa pelaajalle päänvaivaa.

Hauska yksityiskohta on peliruudun reunojen näyttäminen pelihahmon visiiriltä. Master Chiefin silmin reunat näyttävät erilaiselta kuin esimerkiksi Arbiterilla.

Uuden sukupolven tuomat konetehot ovat Halo 3:ssa kovassa hyötykäytössä. Tämä ei suoraan tarkoita ällistyttävää grafiikkaa, sillä Halot ovat aina rakentaneet tunnelmansa pelattavuuden lisäksi musiikilla ja maisemilla sekä tasaisen pehmeällä ruudunpäivityksellä, eivät niinkään yksityiskohtaisella tai räikeän värikkäällä grafiikalla.

Toki etenkin pelihahmot ja ajoneuvot ovat nyt todella yksityiskohtaisia ja ympäristöt suuria, mutta ruudunpäivitys on edelleen silkinpehmeää.

Erikoisefekteissäkään ei ole säästelty, ja taisteluiden aikana energia-aseiden säteet leikkaavat ilmaan komeasti plasmaräjähdyksistä puhumattakaan.

Äänimaailma nojautuu edelleen vahvasti tunnelmalliseen musiikkiin sekä omien ja vihollisten huuteluihin taisteluiden aikana. Omat huokaavat helpotuksesta Master Chiefin saapuessa paikalle vihollisten taas huudellessa pelokkaasti ja vihaisesti tämän "demonin" nähdessään. Pelaaja todella tuntee olevansa taistelut ratkaiseva sankari.

Kahdella aseella heilumista on tasapainotettu. Uusia erikoisleluja ei voi aktivoida kahta asetta käytettäessä eikä tehoiltaan paranneltua needler-asetta voi enää käyttää kuin yhtä kerrallaan.

Ympäristöt ovat entistäkin laajempia ja niissä on myös kiitettävästi vaihtelua. Tasapaino avoimien ulkotilojen ja ahtaampien sisätilojen suhteen on kohdallaan, eikä liikaa käytävissä ravaamista esiinny. Ulkoilmakentät käyttävät myös tehokkaasti hyväkseen erilaisia ajoneuvoja ja Halo 3:n ajoneuvokohdat ovatkin parasta mitä pelisarja on tarjonnut. Taistelut Scarab-kävelijöitä vastaan ja kolmen Scorpion-tankin kera tehtävä hyökkäys ovat ikimuistoisia Halo-kokemuksia.

Vanhan sotaratsun Warthogin ja Bansheen lisäksi käytössä on nyt tylynnäköisiä Brute Chopper -pyöriä, ihmisten Hornet-lentolaitteita, Mongoose-mönkijä sekä Prowlerereita, Brute-muukalaisten versioita Warthogista. Näistä etenkin aseeton mutta nopea Mongoose on hauska lelu, varsinkin jos yhteispelitilassa sen takaistuimella istuu singolla varustettu kakkospelaaja.

Jos jotain huonoa pitää sanoa on todettava ettei kenttäsuunnittelu kestä aivan pelin loppumetreille asti. Alun hyvin suunniteltujen ja toteutettujen kenttien jälkeen loppupelissä alkaa esiintyä hieman liikaa suoraviivaisia rymistelyosuuksia.

Halon huikea fysiikkamallinnus on kohdallaan myös kolmososassa. Etenkin ajoneuvot lentelevät räjähdysten saattelemina komean näköisesti.

Halo 2:n verkkopeliä pelaa vielä tänäkin päivänä enemmän ihmisiä kuin Suomessa on asukkaita, mutta kaikkia Halo 3:n verkkopeli ei silti kiinnosta. Monet ihmiset kuitenkin tahkoavat peliä läpi useamman kerran yhteispelitilassa. Halo 3 vie tämänkin ominaisuuden kirjaimellisesti toiseen potenssiin. Siinä missä yhteispeli ennen onnistui kahden pelaajan kesken, on se tällä kertaa mahdollista jopa kolmen muun pelaajan kanssa Liven välityksellä. On sanomattakin selvää, että neljän pelaajan yhteispeli Legendary-vaikeusasteella on materiaalia, josta kerrotaan tarinoita vielä pitkään pelin jälkeenkin.

Peli ei silti petä moninpelaajiakaan. Myös tällä saralla Halo 3 viimeistelee sen minkä edellinen peli aloitti. Halo 3:nmoninpeli on isompi, suurempi ja parempi. Moninpelin jokainen ase, kenttä ja pelitila on loppuun asti hiottu, kiitos tulosten, jotka Bungie moninpelibetatestistä sai.

Spartan Laser on tehokas, mutta hidaskäyttöinen uusi ase, jota tulee taatusti näkemään moninpelissä.

Mahdollisuuksia säätää moninpelin ominaisuuksia ja oman pelitiimin ulkoasua on nyt entistäkin enemmän. Pelaajat voivat jopa muokata omia kenttiä uudessa Forge-tilassa yhdessä muiden pelaajien kanssa vaikka kesken pelisession! Muokatut kentät ominaisuuksineen ja esineineen voi tallentaa Bungien palvelimille myöhempää käyttöä varten.

Hauska lisä on Theatre-ominaisuus, joka tallentaa automaattisesti jokaisen edellisen pelisession tai yksinpelikentän. Uusintaa voi katsoa vapaasti kelaten ja kameraa minne tahansa siirtäen. Näin voi hioa taktiikoitaan moninpelissä tai fiilistellä yksinpelin tapahtumia kaikessa rauhassa. Nauhoituksista voi jopa ottaa kuvakaappauksia ja jakaa niitä muiden pelaajien kanssa. Etenkin machinima-animaatioiden tekijät hyppivät taatusti riemusta Theatren takia.



Halo 3 on virkistävä poikkeus siinä, että se onnistuu olemaan kaiken sen ympärille rakennetun hehkutuksen arvoinen. Länsimaiden suurin pelijulkaisu on myös tyylipuhdas ja viimeisen päälle hiottu 3d-räiskintä, josta on vaikea pistää paremmaksi. Master Chief lunastaa oikeutetusti paikkansa peli-ikoneiden joukossa. Pelasit 3d-räiskintöjä sitten yksin, verkossa tai kavereiden kanssa, on Halo 3 tehty juuri sinua varten.

Miika Huttunen... ei olisi uskonut innostuvansa Halo 3:sta näin paljon.