Mirror's Edge on peli, josta tiedetään vähän, mutta puhutaan paljon. Ei syyttä, sillä olihan pelin traileri kaikin puolin huomiota herättävä. Nykysukupolvelle tyypillisen synkistelyn ja harmaiden maisemien sijaan pelaajien eteen heitettiin sinistä taivasta, kirkkaita värejä ja sulavasti paikasta toiseen kulkeva aasialaisneito. Kyllä näillä eväillä pelaajien huomio herätetään.

Kun huomio oli kiinnittynyt traileriin, alkoi sen puiminen. Yleisen mielipiteen mukaan trailerin täytyi olla pelkkää ennalta-animoitua materiaalia, pelkkää hypehöpöä, johon ei kannattanut luottaa pätkääkään. Huoli pois, ystävät - osallistuimme Mirror's Edgen esittelytilaisuuteen, jossa kävi harvinaisen nopeasti selväksi, että traileri on ihka-aitoa pelikuvaa, eikä se edusta edes peliä komeimmillaan!

Ennen jutun lukemisen jatkamista kannattaa käydä lataamassa traileri täältä ja katsoa itse, mistä on kysymys. Tästä pelistä kerrottaessa liikkuva kuva nimittäin kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.



EA:n kesäkiertueella peliä esitellyt, paremmin Battlefield-sotapelisarjasta tunnetun DICEn Sébastien Bisch oli pitkän kiertueensa jälkeen väsynyt, mutta hehkui silti selvästi tyytyväisyyttä peliinsä. Miehen mukaan firmassa oli seurattu pelaajien verkkokeskustelua trailerista mielenkiinnolla ja odotettu innoissaan, että he pääsisivät esittelemään uutukaistaan pelilehdistölle.

DICEn suuri viesti oli kehotus uskoa. Uskoa siihen, että pelistä esitelty kuva oli todella aitoa pelikuvaa. Uskoa siihen, että nettiräiskinnöistään tuttu DICE pystyy poikkeamaan totutusta, eikä vähiten uskoa siihen, että peli on juuri niin kiehtova ja nopeatempoinen kuin traileri antoi odottaa. En tiedä muista tilaisuudessa kävijöistä, mutta minä liityn uskovien riveihin.

Itse pelistä on vaikea puhua puhumatta ensin sen maailmasta ja tarinasta, jotka olivat onneksi myös DICEn kuumia puheenaiheita tilaisuudessa. Peli sijoittuu - kuinkas muuten - tulevaisuuteen, joka ei tosin tällä kertaa ole synkeä, vaan kaikkea muuta. Ihmiskunta on nimittäin päättänyt rakentaa itselleen täydellisen utopian, jossa kaikki ovat turvassa, terveitä ja onnellisia.

Onnensa vastapainoksi ihmiset ovat luovuttaneet hallitukselle täydellisen kontrollin. He voivat valvoa kaikkia katuja, kaikkia asuntoja ja kaikkia ihmisten välisiä viestejä. Kaikki eivät kuitenkaan halua olla osa utopiaa, vaan elävät kirjaimellisesti yhteiskunnan reunoilla. Koska tietoverkot ovat täydellisesti hallituksen valvonnassa, todella salaiset viestit on kuljetettava käsin.

Tässä vaiheessa astuvat kuvaan sekä pelin päähenkilö, Faith, sekä pelaaja. Faith on juoksijoina tunnettujen kuriirien kruunaamaton kuningatar, joka saa viestinsä aina perille. DICEn pojat haluavat kuitenkin korostaa, että Faith ei ole taistelija. Hän ei halua kaataa yhteiskuntaa eikä murhata presidenttiä, vaan elää omaa elämäänsä omalla tavallaan.

Pelistä kun on kyse, tämä ei tietenkään suju. Faithin sisko pidätetään syyttömänä ja hänen vastuulleen jää ottaa selvää, mistä on oikeasti kyse. Mielenkiintoiselta kuulostavaa maailmaa ja juonta tullaan syventämään ja selittämään pelaajille noin kuukauden välein Xbox Live Marketplacessa ja PlayStation Networkissa julkaistavilla videoilla, jotka on toteutettu selkeällä piirrostyylillä. Eipä tarvitse ainakaan enää tapella siitä, ovatko ne aitoa pelikuvaa.



Trailerissa esitellyn kentän ohella Bisch esitteli lehdistölle aivan upouutta kenttää, jossa Faith seikkailee jättimäisessä myrskyviemärissä. Kentän esikuvana ovat toimineet Tokion alla sijaitsevat sammiot, joihin kanavoidaan hirmumyrskyjen tuottamaa vettä. Kerrostalon korkuiset ja jättikokoiset viemärisammiot ovat täynnä kielekkeitä ja kävelypolkuja, jotka on kuin luotu Faithin vauhdikasta etenemistapaa varten.

Bischin pelaamista katsellessamme huomasimme nopeasti, että peli ei todellakaan ole yhtä helppo kuin trailerin perusteella voisi kuvitella. Vaikka kontrollit ovat äärimmäisen simppelit, niiden tarkka soveltaminen on vaikeaa. Pikkuisen väärin tähdätty hyppy johtaa helposti pudotukseen ja kuolemaan, joita jopa kenttää kyllästymiseen saakka tahkonneelle Bischille tuli tiheään.

Mies selitti myös, että pelistä löytyy useita vapaavalintaisia reittejä. Jotkut ovat itsestään selviä, toisia pitää taas pohtia hieman enemmän. Valinta on täysin pelaajan omalla vastuulla ja vaikeammat reitit ovatkin mukana pelissä, koska DICEn pojat ovat huomanneet, että monet pelaajat tykkäävät etsiä omia rajojaan ja koetella kykyjään. Onnistujat palkitaan taktisesti paremmilla mahdollisuuksilla sekä muulla lisäkivalla, tai joskus vain pelkällä voittajan fiiliksellä.

Eräs pelin kantavista ideoista on Juhani Tammista lainaten ”momentum”, liikemäärä. Faithin kerätessä vauhtia hänen liikevalikoimansa monipuolistuu ja vaikeammatkin hypyt onnistuvat hienosti. Liikearsenaalissa riittääkin erilaisia temppuja, sillä Faith on todellinen akrobaatti. Hän osaa hyppiä, kieriä, roikkua ja kiipeillä. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan myös etenemiseen, sillä katoilla ei helppoja reittejä tunneta.

Peli opastaa mainion intuitiivisesti pelaajaansa, sillä kaikki vähänkään kiinnostavammat esineet on värjätty selkeän punaisiksi. Näin pelaaja voi lennosta pitää yllä liikemääräänsä ja suunnitella reittiään. Tarkempaa apua kaipaaville tarjolla on PS3:n Unchartedin tyylinen vinkkinappi, joka näyttää seuraavan tavoitteen sijainnin, mutta ei sinne vaadittavaa reittiä. Täten luova ajattelu ja lennosta tapahtuva reagointi ovat aina pelin keskeisiä haasteita.



Vaikka Faith ei olekaan taistelija, joskus konfliktit ovat väistämättömiä. Tällöin taitavan akrobaatin ruumis muuttuu tehokkaaksi aseeksi, sillä seinän kautta ponnistuksen voi helposti muuttaa komeaksi hyppypotkuksi. Vihollisia vastaan taistelu sujuukin useimmiten samoilla keinoilla kuin liikkuminen, sillä paikallaan seisoskeleva Faith päätyy nopeasti tuliasein varustettujen vihollisten saaliiksi.

Liikkeessä ollessaan hän on taas äärettömän vaikea. Taitavan pelaajan, kuten DICEn esittelijän, käsissä Faith riisuu vihollisensa aseista sujuvalla potkulla ja tempaisee näiltä samalla liikkeellä niskat nurin. Tappo muuttuu uuden sprintin lähtöasetelmaksi ja hetken päästä Faith syöksyykin jo seuraavan vartijan kimppuun läheiseltä kielekkeeltä, tosin takaapäin.

Peli kuulostaa luultavasti tässä vaiheessa vielä melkoisen erikoiselta ja jopa sekavalta. Sitä se oli esittelytilaisuudessakin, mutta Bisch vakuutti, että kun peliin pääsee itse käsiksi, palaset loksahtavat paikalleen. Tätä sopii toivoa, sillä ainakin paperilla Mirror's Edge on eräs vuoden mielenkiintoisimmista peleistä. Onnistuuko mielenkiintoisten ideoiden siirto paperilta todellisuuteen? Se jää nähtäväksi.

Miikka Lehtonen


Mirror's Edge
Versiot: pc, PlayStation 3, Xbox 360
Tekijä: DICE
Julkaisija: EA
Julkaisu: Loppuvuosi 2008